.:. Aitoc's Avon - Koirat .:.

.:.
SANNI
.:.
ALMA
.:.
ILONA
.:.
PISAMA
.:.
PERTTI
.:.

Sonja ja Ilona 2007.
Karvatassulaumamme koostuu neljästä koirajäsenestä:

.:. Tollerinarttu Sanni (TK2 Zafira, 2001),
.:. Tollerinarttu Alma (Hedera's Northern Lights, 2002),
.:. Essnarttu Ilona (Foogel Going for Gold, 2003),
.:. Essnarttu Pisama (Aitoc's Avon Cajetanus Pius, 2007).

Sijoituksessa
.:. Tollerinarttu Tiitu (Aitoc's Avon Bellaria Awa, 2006).

Lisäksi koivillaan lyö tahtia ranskanluppa Elmo (2007).

Kaksijalkaisia edustaa Sonja (1980) ja Jaakko (1982).
Tallaamme metsiä Nummelassa, etelä-Suomessa.


Oma koiraharrastukseni lähti käyntiin, kun olin 8-vuotias, silloin perheeseemme muutti asumaan kodinvaihtaja Tiitu (Mustanruhtinaan Lakutiina), silloin 5 vuoden ikäinen griffon belge narttu. Vastuu Tiitusta oli kokonaan vanhemmillani, ja itse lähinnä katselin vierestä ja hieman kävelytin ulkona. Omina lemmikkeinä pidin samaan aikaan pupuja ja hamstereita. Tiitusta oli aika luopua sen ollessa 11-vuotias, vanhuus ja paha sydänvika olivat liiaksi pienelle lyttykuonolle. Muita pikkuelukoita minulla on ollut gerbiilien ja chinchillojen muodossa, siskollani oli marsu ja kissa. :)

Oman ensimmäisen koiran sain ollessani noin 13-vuotias, Santtu, joka oli jämäkkä ja omaperäinen sekoitus lhasa apsosta (äiti) ja tiibetinspanielista (isä). Rakas poika oli hyvästeltävä talvella 2007, kasvain kehkoissa otti ylivallan. Santtu opetti tämän pienen tytön koiramaailman saloihin ja vaikka poika ei helpoin tapaus ollutkaan ensimmäiseksi koiraksi, oli yhteinen taipaleemme aivan ihanan ikimuistoinen ja moni asia tuli opittua ja koettua karvatassun kanssa.

Tolleriin päädyimme Jaakon kanssa pitkän harkinnan jälkeen, poissuljettuihin rotuihin kertyi lista vaan korkeammaksi (mm bordercollie, pk mäyräkoira ja gordoninsetteri oli listoilla vielä loppupäässä), mutta tolleri jäi, sen aktiivisuus ja monipuolisuus yhdistettynä erittäin kauniiseen ulkonäköön vei mennessään lopulta. Sopivaa yhdistelmää etsin jonkin aikaa ja lopulta tiesin löytäneeni oikean kun kuulin pienestä karvapallo-Sannista. Hetkeäkään en sitä valintaa ole katunut, Sanni on kaikkea sitä mitä koiralta toivon. :) Alma saapui aika nopeasti Sannin jälkeen viemään Jaakkoa harrastuskentille.

Englanninspringeri oli rotuna kiehtonut myös todella kauan ja muutaman hoitokoiran jälkeen olin rodusta varma, siinä oli oleva toinen karvakorvamme ja niin Ilona hyvin tehokkaan etsinnän jälkeen saapui laumamme jatkoksi. Rotu on myös ihanan aktiivinen ja hauskan hömelö ja sopii oikein hyvin tollereiden seuraksi. Pisama jäi lauman jatkoksi Ilonan ensimmäisestä pentueesta.

Jaakko ja Sanni 2006.


Kasvatan pienimuotoisesti sekä tollereita että enkkusprinkkuja kennelnimellä Aitoc's Avon.